Helsingin käräjäoikeus: Boris Rotenbergin kanne pankkeja vastaa hylättiin

Helsingin käräjäoikeus on hylännyt Boris Rotenbergin pankkipalvelujen saamista ja syrjintähyvitystä koskevan kanteen, jossa vastaajina olivat Svenska Handelsbanken AB, Nordea Bank Abp, OP Yrityspankki Oyj ja Danske Bank A/S Suomen sivuliike. Rotenberg on velvoitettu korvaamaan pankkien oikeudenkäyntikulut yhteensä noin 530 000 eurolla.

L 18/48677
Kanteessa oli kyse siitä, että Svenska Handelsbanken AB oli estänyt Rotenbergin yritykset siirtää ulkomailta rahaa hänen pankissa olevalle tililleen. Muut mainitut pankit olivat kieltäytyneet toimittamasta Rotenbergin Svenska Handelsbanken AB:ssä olevalta tililtä tulevia Rotenbergin maksuja omille asiakkailleen. Menettelynsä perusteeksi pankit olivat ilmoittaneet pääasiallisesti sen, että Rotenberg on Yhdysvaltojen valtionvarainministeriön alaisen viranomaisen Office of Foreign Asset Controllin (OFAC) Specially Designated Nationals and Blocked Persons List-nimisellä pakotelistalla (SDN-lista). Pankkien mielestä asiointi pakotelistalla olevan henkilön kanssa vaarantaisi pankkien talouden eikä pankeilla lain ja pankkien tilisopimusten mukaan ollut mahdollisuutta ottaa sellaista riskiä. Lisäksi kanteessa oli kyse siitä, että Rotenberg katsoi pankkien suorittaman pankkipalvelujen epäämisen olevan yhdenvertaisuuslaissa tarkoitettua suoraa syrjintää Rotenbergia kohtaa verrattuna muihin tilinomistajiin.
Käräjäoikeus on katsonut asiassa jääneen näyttämättä, että Rotenberg olisi ETA-valtiossa asuva henkilö. Tämän vuoksi hänellä ei ole luottolaitoslain 15 luvun 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuja oikeuksia peruspankkipalveluihin vaan hänen oikeuksiaan tulee tarkastella tilisopimuksen pohjalta. Käräjäoikeus on katsonut asiassa selvitetyn, että pankeille aiheutuisi Rotenbergin SDN-listauksesta OFAC:n pakotteiden vuoksi huomattava taloudellinen riski, jonka toteutumista ei voida pitää epätodennäköisenä, mikäli pankit suorittaisivat kanteessa tarkoitettuja liiketoimia Rotenbergin kanssa. Näin ollen pankeilla on niiden kieltäytyessä kanteessa tarkoitettujen pankkipalvelujen tarjoamisesta ollut siihen pankkien tilisopimuksien ehdoissa tarkoitettu perusteltu syy. Puheena olevan kaltaisen huomattavan taloudellisen riskin ottaminen olisi myös luottolaitoslain riskinottoa koskevan sääntelyn vastaista. Käräjäoikeus ei ole katsonut pankkien menettelyn olevan myöskään yhdenvertaisuuslain tarkoittamaa syrjintää.