Hovioikeus: Asianajajalle voitiin antaa varoitus

AA oli vaatinut, että valvontalautakunnan ratkaisu kumotaan siten, ettei AA:n katsota menetelleen miltään osin hyvän asianajajatavan vastaisesti, ja toissijaisesti, että seuraamukseksi määrätään enintään huomautus. HO ei muuttanut valvontalautakunnan päätöstä. (Vailla lainvoimaa 14.1.2020)

Helsingin hovioikeus 14.1.2020
Päätös Nro 27
Diaarinumero H 19/2215
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Suomen asianajajaliiton valvontalautakunta 3. jaosto 10.6.2019, 10 §
Asia Asianajajalle annettu varoitus
Valittaja AA
Kuultavat Suomen Asianajajaliitto, Valtioneuvoston oikeuskansleri, B
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 16.3.2020.
"Hovioikeuden ratkaisu
Valvontalautakunta on katsonut, että AA oli menetellyt koulutusavustusta koskeneessa asiassa hyvän asianajajatavan vastaisesti. Valvontalautakunta on perustellut ratkaisuaan seuraavasti. AA:lla oli ollut velvollisuus noudattaa hyvää asianajajatapaa koskevia ohjeita (tapaohjeet) ja välttää yhteydenpitoa suoraan vastapuoleen, kun vastapuolella oli ollut oikeudellinen avustaja. AA oli kuitenkin ollut yhteydessä vastapuoleen ja oli käräjäoikeudelle toimittamassaan vastauksen määräajan pidennystä koskeneessa pyynnössään ilmoittanut, että vastapuoli tulisi peruuttamaan kanteensa. Tätä sähköpostia ei ollut osoitettu vastapuolen asianajajalle. AA oli ollut tietoinen vastapuolen kehitystasosta ja siitä, että tällä oli ollut oma asianajaja. AA:n olisi tullut ilmoittaa vastapuolelle, että hänen tulisi ottaa yhteyttä omaan asianajajaansa ja ilmoittaa vastapuolen suorasta yhteydenotosta tämän asianajajalle eikä ryhtyä aktiivisiin toimenpiteisiin päämiehensä vastapuolen avustamiseksi. AA oli myöntänyt välittäneensä vastapuolen kanteen peruuttamispyynnön käräjäoikeudelle.
Asiassa on kysymys siitä, onko valvontalautakunta voinut katsoa AA:n menetelleen asiassa vastoin tapaohjeiden kohtaa 9.2. Sen mukaan, jos asiakkaan vastapuoli käyttää oikeudellista avustajaa, asianajaja ei saa ilman erityistä syytä olla vastapuolen avustajan suostumuksetta yhteydessä suoraan vastapuoleen. Tällaisesta yhteydenotosta on ilmoitettava vastapuolen avustajalle. Jos AA:n katsotaan menetelleen tapaohjeiden vastaisesti, kysymys on siitä, tulisiko hänelle määrätty seuraamus lieventää huomautukseksi.
Korkein oikeus on ratkaisuissaan (KKO 2009:10, 2015:30, 2016:44 ja 2019:11) todennut hyvää asianajajatapaa koskevan valvonta-asian ja tällaisessa asiassa tehdyn valituksen arvioinnin lähtökohtana olevan, että asianajajia sitovat ammattieettiset ohjeet perustuvat keskeisesti ammattikunnan omassa piirissä hyväksyttyihin sääntöihin ja käytäntöihin. Hyvä asianajajatapa asettaa asianajajille pidemmälle meneviä velvollisuuksia kuin asianajotehtävän suorittamista koskevat lain säännökset. Hyvän asianajajatavan valvonta on lähtökohtaisesti uskottu asianajajalaitokselle itselleen sekä sen piirissä toimivalle valvontalautakunnalle, jonka ratkaisukäytäntö osaltaan määrittää tapaohjeiden tulkintaa ja hyvän asianajajatavan sisältöä. Tuomioistuimen rooliin oikeussuojaa takaavana valitusasteena kuuluu hyvän asianajajatavan tulkinta vain siinä laajuudessa kuin se on tarpeen sellaisten kysymysten arvioimiseksi, onko valvontalautakunta toiminut harkintavaltansa puitteissa, onko valvontalautakunnan ratkaisu esimerkiksi sen aiemmasta käytännöstä poikkeava ja onko se ilmeisesti virheellinen tai ennalta arvaamattomana kohtuuton (KKO 2019:11 kohta 14).
Hovioikeus toteaa, että asiaan sovellettavaksi tuleva tapaohjeiden kohta 9.2 on sisällöltään selvä. Sen mukaan yhteydessä oleminen suoraan vastapuoleen ilman vastapuolen avustajan suostumusta edellyttää erityistä syytä. Ohjeista ilmenee yksiselitteisesti se, että tällainen yhteydessä oleminen on ohjeiden vastaista, vaikka vastapuolen avustaja sittemmin saisi siitä tiedon. AA:lle määrätyn seuraamuksen osalta hovioikeus toteaa, että AA:n valituksessaan viittaaman hallituksen esityksen (HE 54/2004 vp s. 6) mukaan huomautus on yleensä määrätty lievänä kurinpitorikkomuksena pidettävistä teoista tai laiminlyönneistä ja yleensäkin huolimattomuudesta oikeudenkäyntiasian hoitamisen yhteydessä. Asiassa ei ole ilmennyt, että valvontalautakunnan uudemmassakaan ratkaisukäytännössä olisi nyt kysymyksessä olevan kaltaisesta tapaohjeiden vastaisesta menettelystä määrätty varoitusta lievempi seuraamus.
Edellä lausutuilla perusteilla hovioikeus katsoo, ettei valvontalautakunnan ratkaisua voida pitää ilmeisen virheellisenä tai ennalta arvaamattomana taikka vakiintuneesta käytännössä poikkeavana. Valvontalautakunta on toiminut harkintavallan rajoissa. Lisäksi AA:lle on varattu tilaisuus antaa vastauksensa kanteluun ja ihmis- ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset ovat muutoinkin täyttyneet asiaa valvontalautakunnassa käsiteltäessä. Näin ollen aihetta valvontalautakunnan ratkaisun muuttamiseen ei ole.
Päätöslauselma
Valvontalautakunnan päätöstä ei muuteta.