Hovioikeus: Ilmalämpöpumpun asentamisen kieltäminen osakkeenomistajan asuntoon oli kohtuutonta ja yhtiökokouksen päätös asunto-osakeyhtiölain vastaisena pätemätön

Tuomiossa todetuilla perusteilla ilmalämpöpumpun asentamisesta oli A:lle varteenotettavaa hyötyä, kun taas yhtiölle aiheutuva haitta oli suhteellisen vähäinen. Muutostyön kieltäminen oli siten kohtuutonta. Asunto-osakeyhtiölain 23 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan osakkeenomistaja voi moittia yhtiökokouksen päätöstä muun ohella silloin, jos päätös on asunto-osakeyhtiölain vastainen. Saman luvun 4 §:n 1 momentin nojalla moitekanteen johdosta annettavassa tuomiossa päätös voidaan kantajan vaatimuksesta julistaa pätemättömäksi. Kantajan vaatimuksesta voidaan samalla kieltää yhtiötä panemasta pätemätöntä päätöstä täytäntöön. Koska ilmalämpöpumpun asentaminen parvekkeelle oli asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:ssä tarkoitettu osakkeenomistajan muutostyöoikeuden piiriin kuuluva muutostyö, jonka yhtiö voi kieltää vain luvun 3 §:ssä säädetyin edellytyksin, As Oy:n ylimääräisen yhtiökokouksen päätös kieltää osakkeenomistajilta ilmalämpöpumppujen asentaminen oli asunto-osakeyhtiölain vastainen ja siten pätemätön. (Vailla lainvoimaa 2.12.2019)

Turun hovioikeus 29.11.2019
Julkaistu myös Oikeus.fi:ssä 5.12.2019: THO:2019:13
Tuomio Nro 949
Diaarinumero S 18/1476
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Varsinais-Suomen käräjäoikeus 17.8.2018 nro 31587
Asia Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöksen moittiminen ym.
Valittaja A
Vastapuoli As Oy, Turku
Käräjäoikeuden perusteluista
- - -
"2.8. Saadun selvityksen perusteella on näin ollen todettava, että ilmalämpöpumpun asentaminen vastaajayhtiön parvekkeille tarkoittaa asunto-osakeyhtiön julkisivuun tehtävien läpivientien tekemistä ja julkisivuun tehtäviä asennuksia ilmalämpöpumpun johtoja varten. Saadun selvityksen mukaan ilmalämpöpumppujen asentaminen vastaajayhtiön parvekkeille tarkoittaa sitä, että muutoksia edellytetään tehtäväksi myös asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 8 §:n tarkoittamissa yhtiön hallinnassa olevissa tiloissa, joita ei voida tehdä ilman yhtiön suostumusta.
Voidaan myös todeta selvitetyksi, että yhtiöllä on oikeus kieltää tiloihinsa kohdistuva muutostyö, eikä sen tarvitse perustella kieltäytymistään. Ilmalämpöpumpun asennuttamisen vastaajayhtiön parvekkeille ei siis voida katsoa kuuluvan osakkeenomistajan asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n mukaisen muutostyöoikeuden piiriin.

2.9. Vastaajayhtiön ylimääräisessä yhtiökokouksessaan 12.10.2016 tekemää päätöstä ilmalämpöpumppuasennuksiin liittyen ei edellä ilmenevän perusteella ole pidettävä asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisena. Yhtiön puheena olevaa päätöstä ei asiassa saadun selvityksen perusteella voida pitää pätemättömänä. Kantajan kohdassa 1) esittämä vaatimus ylimääräisen yhtiökokouksen 12.10.2016 tekemän päätöksen pätemättömäksi julistamisesta on hylättävä."
Valituksesta
A on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan, As Oy:n ylimääräisen yhtiökokouksen 12.10.2016 tekemä päätös kieltää osakkeenomistajilta ilmalämpöpumppujen asentaminen parvekkeilleen julistetaan pätemättömäksi, yhtiötä kielletään panemasta mainittua päätöstä täytäntöön ja hänet oikeutetaan asentamaan ilmalämpöpumppu hallinnassaan olevalle parvekkeelle.
Perusteinaan A on lausunut, että yhtiökokouksen päätös on asunto-osakeyhtiölain vastainen. A:lla on oikeus asentaa ilmalämpöpumppu hallinnassaan olevalle parvekkeelle. A:n hallintaoikeus ulottuu hänen osakehuoneistonsa ja parvekkeensa väliseen seinään, joten hänellä on siihen muutostyöoikeus. Ilmalämpöpumpusta on A:lle merkittävää hyötyä, koska ilman sitä huoneisto on liian kuuma. Ilmalämpöpumpun asentaminen ei voi vahingoittaa rakennusta eikä aiheuttaa haittaa yhtiölle tai toisille osakkeenomistajille. Ilmalämpöpumppu on asennettu asianmukaisesti seinän ei-kantavaan kohtaan, se on lähes äänetön, eikä se muuta rakennuksen julkisivua. Yhtiöllä ei ole oikeutta kieltää muutostyötä, koska työn suorittaminen ei ole kohtuutonta ottaen huomioon aiheutuvan haitan määrä ja osakkeenomistajalle koituva hyöty.
Vastauksesta
As Oy on vaatinut, että valitus hylätään.
Perusteinaan yhtiö on lausunut, että rakennuksen ulkoseinä kuuluu yhtiön hallintaan. Koska muutostyö kohdistuu yhtiön hallinnassa oleviin rakenteisiin, se edellyttää yhtiön suostumusta, jota ei ole annettu. Ilmalämpöpumppu aiheuttaa melua ja tärinää sekä muuttaa rakennuksen julkisivua. Koska ilmalämpöpumpun asentaminen muuttaa rakennuksen ulkoasua, se saattaa edellyttää rakennuslupaa tai ainakin toimenpidelupaa. Myös ulkoseinän puhkaiseminen, ilmalämpöpumpun tuottama kondenssivesi ja sähköasennukset saattavat aiheuttaa haittaa yhtiölle ja muille osakkeenomistajille, kun taas A:lle tuleva hyöty on hyvin vähäinen. Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että ilmalämpöpumpun asentaminen pitäisi sallia kaikille osakkeenomistajille, jos se sallitaan yhdelle.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu
Asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, kuuluuko ilmalämpöpumpun asentaminen parvekkeelle osakkeenomistajan muutostyöoikeuden piiriin. Mikäli näin on, kysymys on myös siitä, onko muutostyön kieltäminen tässä tapauksessa kohtuutonta, kun otetaan huomioon yhtäältä aiheutuvan haitan määrä ja toisaalta osakkeenomistajalle koituva hyöty. Lisäksi asiassa on otettava kantaa ilmalämpöpumppujen kieltämistä koskevan yhtiökokouksen päätöksen pätemättömyyteen.
Osakkeenomistajan muutostyöoikeuden laajuus
Asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehdä kustannuksellaan muutoksia osakehuoneistossa. Mainitun lain 1 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan osakehuoneistolla tarkoitetaan sellaista huoneistoa ja muuta rakennuksen tai kiinteistön osaa, jonka hallintaan osakkeet tuottavat oikeuden. Säännöksen 2 momentin mukaan osakehuoneistoon kuuluu myös sellainen parveke, jolle on kulkuyhteys vain osakehuoneiston kautta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä parvekkeen hallintaoikeudesta toisin. Asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan yhtiön suostumuksella osakkeenomistaja voi kustannuksellaan tehdä muutoksia myös yhtiön hallinnassa olevissa tiloissa.
Asunto-osakeyhtiölain esitöiden (HE 24/2009 vp s. 99–100) mukaan muutostyöoikeus koskee yhtiöjärjestyksen perusteella osakkeenomistajan hallinnassa olevia alueita. Osakkeet tuottavat yleensä myös muutosten tekemiseen oikeuttavan hallintaoikeuden sellaisella parvekkeella, jolle on kulkuyhteys vain osakkeenomistajan osakehuoneistosta. Muutostyöoikeus ei ole kuitenkaan ehdoton. Esimerkiksi parvekkeiden osalta muutostyöoikeutta rajoittaa se, miten muutos vaikuttaa kiinteistön ulkonäköön tai yhtiön kunnossapidettäviin rakennuksen osiin. Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan yhtiön on pidettävä kunnossa muun ohella osakehuoneistojen rakenteet. Tietyn huoneiston sisäpuolisen kunnossapitotehtävän kuuluminen yhtiölle ei kuitenkaan sinänsä estä osakkeenomistajaa tekemästä omalla kustannuksellaan muutoksia myös näihin, yhtiön kunnossapitovelvollisuuden alaisiin kohteisiin (HE 216/1990 vp s. 56). Oikeuskirjallisuudessa (mm. Furuhjelm, Marina – Kanerva, Ari – Kuhanen, Petteri – Rosén, Aki: Asunto-osakeyhtiölaki. Kommentaari. Osa 1, 2019, s. 343) on todettu, että asunto-osakeyhtiölain 4 luvun määrittelemä kunnossapitovastuun jako ei rajoita osakkaan oikeutta muutostöihin.
Edellä todetun perusteella osakkeenomistajalla on lähtökohtaisesti muutostyöoikeus, jos muutostyön kohteena oleva tila on hänen hallinnassaan. Kysymys hallintaoikeudesta ratkeaa asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräysten perusteella. Konkreettisen muutostyön suorittamistapaan ja kunnossapitovelvollisuuden jakautumiseen liittyvillä seikoilla, kuten sillä, että muutos kajoaa rakennuksen kantaviin rakenteisiin, ei ole tässä arvioinnissa merkitystä. Ne voivat sen sijaan vaikuttaa siihen, voiko yhtiö yksittäistapauksessa hyötyjen ja haittojen punninnan perusteella kieltää muutostyön.
As Oy:n yhtiöjärjestyksen (K1 ja V1) 6 §:n mukaan A:n omistamat yhtiön osakkeet 8109–8684 tuottavat oikeuden hallita asuinhuoneistoa 139, jonka hallintaan kuuluu lasitettu parveke. Koska parveke on A:n hallinnassa, hänellä on siihen ja siten myös asuinhuoneiston ja parvekkeen väliseen seinään lähtökohtaisesti asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:n mukainen muutostyöoikeus. Yhtiön kiellettyä muutostyön asiassa on seuraavaksi arvioitava muutostyön sallittavuutta mainitun luvun 3 ja 6 §:n nojalla.
Kohtuuttomuusarvioinnin lähtökohdat
Asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan yhtiö voi kieltää muutostyön, jos työn suorittaminen olisi kohtuutonta, kun otetaan huomioon aiheutuvan haitan määrä ja osakkeenomistajalle koituva hyöty. Saman luvun 6 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi oikeuttaa osakkeenomistajan tekemään muutoksen, jos yhtiö kieltää sen. Säännöksen 2 momentin mukaan tuomioistuin voi oikeuttaa osakkeenomistajan tekemään muutoksen, jos sen kieltäminen olisi kohtuutonta, kun otetaan huomioon aiheutuvan haitan määrä ja osakkeenomistajalle koituva hyöty.
Asunto-osakeyhtiölain esitöiden (HE 24/2009 vp s. 102–103) mukaan haitan tai vahingon aiheutumisen on oltava yleisesti arvioiden todettavissa, jotta se voi oikeuttaa yhtiön kieltämään muutostyön. Vain vähäistä suurempi haitta tai vahinko voi johtaa siihen, että muutostyölle tarvitaan yhtiön suostumus. Muutostyön kieltäminen on yleensä kohtuutonta silloin, jos muutostyö olisi mahdollista toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu olennaista haittaa tai osakkeenomistaja korvaa siitä aiheutuvan vahingon ja haitan. Yhtiöllä on oikeus kieltää muutostyö ainoastaan, jos haittaa tai vahinkoa ei ole mahdollista kokonaan poistaa ja olisi kohtuutonta edellyttää suostumuksen antamista edes korvausta vastaan. Haitaksi katsotaan myös vahinkoriskin lisääntyminen.
A ei ollut menetellyt asunto-osakeyhtiölain 5 luvun säännösten mukaisesti, kun hän oli yhtiön kiellettyä muutostyön tehnyt sen ilman tuomioistuimen lupaa. Tällä A:n menettelyllä ei asunto-osakeyhtiölain 5 luvun säännösten perusteella ole kuitenkaan merkitystä arvioitaessa jälkikäteen sitä, ovatko luvan antamisen edellytykset olemassa.
As Oy on vedonnut siihen, ettei A ollut tehnyt asianmukaista muutostyöilmoitusta. Riidatonta on, että A oli tehnyt muutostyöilmoituksen asentamaansa ilmalämpöpumppua muutoin vastaavasta mutta teholtaan suuremmasta ja kolme sisäyksikköä käsittävästä laitteesta. Hän oli siten yhtiön kannalta riittävällä tavalla täyttänyt ilmoitusvelvollisuutensa.
Yhtiö on myös väittänyt, ettei se ollut saanut tietoa siitä, miten muutostyö oli tehty. Asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 7 §:n 1 momentin nojalla yhtiöllä on ollut oikeus valvoa muutostyön suorittamista. Käsiteltävänä olevassa asiassa yhtiön valvontaoikeus ei ollut toteutunut. Tämä seikka ei kuitenkaan asunto-osakeyhtiölain 5 luvun säännösten perusteella estä luvan antamisen edellytysten jälkikäteistä arviointia ottaen huomioon, että A on oikeudenkäynnissä esittänyt näytön muutostyön suorittamistavasta.
Muutostyöstä aiheutuva hyöty
A:lle muutostyöstä koituva hyöty on huoneiston viilentäminen kesäisin. Kerrostalon kahdeksannessa eli ylimmässä kerroksessa asuvan A:n ja seitsemännessä kerroksessa asuvan todistaja E:n kertomuksilla on selvitetty, että taloyhtiön kiinteä jäähdytysjärjestelmä ei ole heidän huoneistoissaan riittävä ja että heidän asuntojensa makuuhuoneet ovat kesäisin kohtuuttoman kuumat, mikä haittaa nukkumista. A:n ja E:n mukaan taloyhtiön jäähdytysjärjestelmän viilennysteho on heidän huoneistoissaan suhteellisesti pienempi kuin kerrostalon muissa huoneistoissa. Näin ovat kertoneet myös todistelutarkoituksessa kuultu yhtiön hallituksen jäsen Heino ja todistajana kuultu hallituksen entinen puheenjohtaja M. Mainituilla perusteilla ilmalämpöpumpun asentamisesta aiheutuu A:lle sellaista hyötyä, joka puoltaa muutostyön sallimista.
Muutostyöstä aiheutuva haitta
Seinän läpivienti
Oikeuskirjallisuudessa (Furuhjelm – Kanerva – Kuhanen – Rosén 2019, s. 366) on todettu, että muutostyön yhtiölle aiheuttama haitta voi olla esimerkiksi kiinteistön rakenteiden heikentyminen. Tällainen on tyypillisesti muutos, jossa kajotaan rakennuksen kantaviin rakenteisiin. Mikäli osakas aikoo tehdä muutoksia kantaviin rakenteisiin, hänen on muutostyöluvan saadakseen osoitettava, ettei muutos aiheuta rakenteiden heikkenemistä.
Käräjäoikeuden tuomion sivulla 15 todetulla tavalla riidatonta on, että ilmalämpöpumpun sisä- ja ulkoyksikön välinen läpivienti oli tehty A:n huoneiston makuuhuoneen ja lasitetun parvekkeen väliseen seinään. Riidatonta on myös se, että yhtiö vastaa mainitun seinän kunnossapidosta. A:n ja asennuksen tehneen todistaja Ö:n kertomuksilla, joita H:n kertomus tukee, on selvitetty, että kyseinen seinä ei ole kokonaisuudessaan kantava, vaan siinä on kantavina rakenteina palkkeja. A:n ja Ö:n kertomuksilla on selvitetty, että Ö oli tehnyt läpiviennin kovalla metalliterällä kerroksittain. Hän oli varmistanut, ettei kantavia rakenteita lävistetty, ja tiivistänyt aukon uretaanilla. Ö:n kertomuksella on selvitetty, että läpivientiaukko on halkaisijaltaan 63 millimetriä.
Läpiviennin tekeminen seinään ei ole rakennusteknisesti poikkeuksellinen toimenpide. A on näyttänyt, että seinän läpivientiaukko on tehty huolellisesti hyvää rakennustapaa noudattaen ja kajoamatta kantaviin rakenteisiin. Vaikka reiän tekeminen seinään lähtökohtaisesti lisää vahinkoriskiä, haitan merkitys on edellä todettu huomioon ottaen tässä tapauksessa suhteellisen vähäinen.
Kondenssivesi
Valokuvilla sekä A:n ja todistaja Ö:n kertomuksilla on selvitetty, että ilmalämpöpumpun sisäyksikköön ilmasta tiivistyvä vesi eli kondenssivesi oli johdettu poistoputkella parvekkeen lattiakaivoon, josta se kulkeutuu kaupungin hulevesiviemäriin. A on siten näyttänyt, että sisäyksikön kondenssiveden poistamisesta oli huolehdittu asianmukaisesti.
Ö:n ja todistaja E:n kertomuksilla on selvitetty, että A:n ilmalämpöpumppu on tarkoitettu vain jäähdytyskäyttöön, mutta sitä on mahdollista käyttää myös lämmitykseen, jolloin ulkoyksikköön tiivistyy kondenssivettä. Ö:n ja E:n kertomusten sekä MA:n lausunnon (V6) perusteella ilmalämpöpumpun lämmityskäyttöön sisältyy muun muassa kosteusriskejä. A on kertonut, että hän käyttää ilmalämpöpumppua vain viilennykseen. Ilmalämpöpumpun hankkimisen syy huomioon ottaen ei ole aihetta epäillä, että A käyttäisi ilmalämpöpumppua sen käyttötarkoituksen vastaisesti lämmitykseen, joten mahdolliseen lämmityskäyttöön sisältyvillä riskeillä ei ole haitta-arvioinnissa merkitystä.
Tärinä ja melu
A:n, Ö:n ja E:n kertomuksilla on selvitetty, että ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö oli asennettu jousitetulle alustalle kumipalasten päälle. A:n huoneiston alapuolella asuva E on kertonut, ettei hän ollut havainnut ilmalämpöpumpusta aiheutuvan tärinää. A on siten näyttänyt, että ilmalämpöpumpun tärinä on vaimennettu asianmukaisesti.
Ö ja E ovat kertoneet, että ilmalämpöpumppu on jäähdytyskäytössä erittäin hiljainen ja käyntiääneltään verrattavissa jääkaappiin. Heidän mukaansa esitteessä (K2 ja V4) ilmoitettu 47 desibeliä on enimmäisäänitaso, joka syntyy vain hetkellisesti ilmalämpöpumpun käydessä täydellä teholla. Melumittauksella (K11) ja mittauksen tehneen K:n kertomuksella on selvitetty, että ilmalämpöpumpun ei ollut todettu aiheuttavan ääntä alapuolella sijaitsevan huoneiston makuuhuoneessa. H ja E ovat kertoneet, etteivät he olleet havainneet ilmalämpöpumpusta aiheutuvan ääntä eivätkä kuulleet kenenkään muunkaan asukkaan valittavan siitä. Myöskään M:n tietoon ei ollut tullut valituksia ilmalämpöpumpusta.
Edellä selostetulla todistetulla A on näyttänyt, ettei ilmalämpöpumpusta aiheudu erityistä meluhaittaa. Vaikka ilmalämpöpumppu sinänsä aiheuttaa ääntä, se on esitetyn selvityksen perusteella niin vähäistä, ettei sillä ole haitta-arvioinnissa vähäistä suurempaa merkitystä.
Sähköasennukset
Ö:n kertomuksella on selvitetty, että hänellä on kylmäasentajan pätevyys, joka oikeuttaa ilmalämpöpumppujen asentamiseen ja siihen liittyvien sähköasennusten tekemiseen. Ilmalämpöpumpun asentaminen ei ollut edellyttänyt kiinteitä sähköasennuksia, vaan kysymys oli ollut sähköjohdon kytkemisestä parvekkeella olleeseen yhtiön asennuttamaan pistorasiaan. Ö:n kertomuksella ja valokuvilla on näytetty, että sähköasennustyö on tehty asianmukaisesti. Sähköasennuksista ei ollut siten aiheutunut sellaista haittaa, jolla olisi asiassa merkitystä.
Viranomaisluvat ja julkisivu
Asiassa ei ole selvitetty Turun rakennusvalvonnan kannanottoa siihen, edellyttääkö ilmalämpöpumpun asentaminen A:n parvekkeelle rakennus- tai toimenpidelupaa. Aiemmin Turun rakennusvalvonnassa ja nykyään Kiinteistöliitossa työskentelevän MA:n lupakysymystä yleisellä tasolla tarkasteleva kertomus ei riitä osoittamaan, että lupa vaadittaisiin.
Jos muutostyöhön vaaditaan viranomaisen lupa, hallituksen on asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 5 §:n 2 momentin nojalla haettava lupa tai valtuutettava osakkeenomistaja hakemaan se. Asunto-osakeyhtiölain esitöiden (HE 216/1990 vp s. 56) mukaan tuomioistuimen antama myönteinen päätös ei yksinään oikeuta muutoksen toteuttamiseen, jos siihen tarvitaan rakennusviranomaisen tai muun viranomaisen lupa. Tarvittava viranomaisen lupa voidaan hakea joko ennen asian saattamista tuomioistuimen käsiteltäväksi tai sen jälkeen. Edellä todettu huomioon ottaen sillä seikalla, edellyttääkö ilmalämpöpumpun asentaminen viranomaisen lupaa, ei ole merkitystä tämän asian arvioinnissa.
Valokuvilla sekä H:n ja E:n kertomuksilla on selvitetty, että A:n ilmalämpöpumppu, joka sijaitsee lasitetulla parvekkeella kerrostalon ylimmässä eli kahdeksannessa kerroksessa, on vaikeasti havaittavissa. Se ei siten aiheuta haittaa yhtiön julkisivulle. Myös sähköjohdot ja putket on valokuvilla näytetty asennetun siten, ettei niistä aiheudu näköhaittaa julkisivulle.
Yhdenvertaisuusperiaatteen merkitys
Asunto-osakeyhtiölain 1 luvun 10 §:stä ilmenevän yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2016:43 (kohta 23) mukaan yhdenvertaisen kohtelun loukkaus on kysymyksessä silloin, jos samassa asemassa olevia osakkeenomistajia kohdellaan eri tavalla myöntämällä jollekin epäoikeutettua etua muiden osakkeenomistajien tai yhtiön kustannuksella.
Tässä tapauksessa osakkeenomistajien yhdenvertaisuuden kannalta olennaista on se, että jokaisessa huoneistossa on asumisen kannalta asianmukainen lämpötila. Asiassa on selvitetty, että As Oy:ssä on vain muutama muita isompi huoneisto, joissa taloyhtiön jäähdytysjärjestelmä on riittämätön. Tähän nähden kaikissa huoneistoissa ei ole vastaavaa lisäviilentämisen tarvetta kuin A:lla, eikä yhdenvertaisuusperiaate siten edellytä, että kaikilla osakkeenomistajilla olisi jatkossa oikeus asentaa parvekkeilleen ilmalämpöpumppu. Ratkaisevaa merkitystä ei näin ollen ole myöskään sillä, ovatko muut osakkeenomistajat mahdollisesti halukkaita asentamaan ilmalämpöpumpun. Mainituilla perusteilla asiassa ei ole tarpeen arvioida, millaista haittaa yhtiölle aiheutuisi, jos kaikki osakkeenomistajat asentaisivat parvekkeilleen ilmalämpöpumpun.
Yhteenveto hyödyistä ja haitoista
Edellä todetuilla perusteilla ilmalämpöpumpun asentamisesta on A:lle varteenotettavaa hyötyä, kun taas yhtiölle aiheutuva haitta on suhteellisen vähäinen. Muutostyön kieltäminen on siten kohtuutonta.
Yhtiökokouspäätöksen pätemättömyys
Asunto-osakeyhtiölain 23 luvun 1 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan osakkeenomistaja voi moittia yhtiökokouksen päätöstä muun ohella silloin, jos päätös on asunto-osakeyhtiölain vastainen. Saman luvun 4 §:n 1 momentin nojalla moitekanteen johdosta annettavassa tuomiossa päätös voidaan kantajan vaatimuksesta julistaa pätemättömäksi. Kantajan vaatimuksesta voidaan samalla kieltää yhtiötä panemasta pätemätöntä päätöstä täytäntöön.
Koska ilmalämpöpumpun asentaminen parvekkeelle on asunto-osakeyhtiölain 5 luvun 1 §:ssä tarkoitettu osakkeenomistajan muutostyöoikeuden piiriin kuuluva muutostyö, jonka yhtiö voi kieltää vain luvun 3 §:ssä säädetyin edellytyksin, As Oy:n ylimääräisen yhtiökokouksen päätös kieltää osakkeenomistajilta ilmalämpöpumppujen asentaminen on asunto-osakeyhtiölain vastainen ja siten pätemätön.