Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen yhteiselämän lopettamisesta

Käräjäoikeus oli ratkaissut asian kirjallisessa menettelyssä ja perustanut hakemuksen hyväksyvän ratkaisunsa pelkästään RA:n passiivisuuteen lausumatta mitään siitä, oliko MA enemmän asunnon tarpeessa kuin RA. RA:n ei voitu katsoa hyväksyneen hakemusta pelkästään sillä perusteella, ettei hän ollut antanut hakemuksesta kirjallista lausumaa. Käräjäoikeus ei ollut perustellut ratkaisuaan oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Tämän vuoksi ja kun asia oli muuttunut RA:n valituksen johdosta riitaiseksi, MA:lle on varattava tilaisuus esittää todistelua hakemuksen perusteena olevista seikoista. MA:n nimeämällä todistelulla voidaan olettaa olevan merkitystä asiaa ratkaistaessa. (Vailla lainvoimaa 13.1.2019)

Itä-Suomen hovioikeus 13.1.2020
Päätös Nro 4
Diaarinumero S 19/1158
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus 5.11.2019 nro 19/12178
Asia Yhteiselämän lopettaminen
Valittaja RA
Vastapuoli MA
Valitus
RA on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin hänet on velvoitettu muuttamaan hänen ja MA:n yhteisestä kodista ja MA on oikeutettu käyttämään kaikkea kodissa olevaa asuinirtaimistoa.
MA ei ole enemmän kysymyksessä olevan asunnon tarpeessa kuin RA. Tilalla olevien hevosten ja koirien hoitaminen on myös RA:n vastuulla.
Vastaus
MA vastustanut muutosvaatimuksia ja vaatinut, että RA velvoitetaan korvaamaan MA:lle oikeusavun omavastuuosuudesta aiheutuvat oikeudenkäyntikulut korkoineen.
Käräjäoikeus on tehnyt asiassa aineellisesti oikean ratkaisun. Jättämällä antamatta häneltä hakemuksen johdosta pyydetyn kirjallisen lausuman RA on hyväksynyt hakemuksen.
MA on enemmän puolisoiden yhteisesti omistaman asunnon tarpeessa kuin RA. MA:n lapsen sekä hänen ja RA:n yhteisen lapsen asumisen turvaaminen sekä MA:n tilalla aloittama sivutoiminen hevostallin pitämisen käsittävä yritystoiminta edellyttää MA:n asumista kiinteistöllä. RA asuu nyt äitinsä luona ja hän omistaa yhdessä veljensä kanssa kiinteistön, jolla on kunnostuksen jälkeen asuinkelpoinen talo. Lisäksi RA:lla on mahdollisuus saada nopeastikin vuokra-asunto. MA:lla ei ole yritystoimintansa vuoksi mahdollisuutta muuttaa muualle. Perheessä on ollut henkistä väkivaltaa RA:n taholta. MA on hakenut lähestymiskieltoa RA:ta vastaan.
MA on liittänyt vastaukseensa asunnon tarpeen osoittamiseksi RA:n osaksi omistamaa tilaa koskevan metsäarvion liitteineen, tilalla olevia rakennuksia koskevan arviokirjan ja lastensuojelun asiakaskertomuksia sekä nimennyt itsensä kuultavaksi. MA on nimeämänsä todistelun osalta lausunut, että todistelua ei ollut mahdollista eikä tarpeen esittää käräjäoikeudessa, koska asia ei ollut ollut riitainen.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Avioliittolain 24 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi puolisoiden yhteisestä tai toisen puolison hakemuksesta:
päättää, että se puolisoista, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin;
velvoittaa toisen puolison muuttamaan yhteisestä kodista; ja
oikeuttaa puolison käyttämään sellaista toiselle puolisolle kuuluvaa irtainta omaisuutta, joka kuuluu puolisoiden yhteisesti käytettäväksi tarkoitettuun asuntoirtaimistoon taikka on puolison työväline tai tarkoitettu puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten; sopimus, jonka omistaja tekee toisen puolison käytettäväksi näin annetusta omaisuudesta kolmannen henkilön kanssa, ei rajoita sanottua käyttöoikeutta.
Yhteiselämän lopettamista koskevan hakemuksen hyväksyminen edellyttää, että hakija esittää selvityksen siitä, että hän tarvitsee asuntoa enemmän kuin toinen puoliso.
Käräjäoikeus on ratkaissut asian kirjallisessa menettelyssä ja perustanut hakemuksen hyväksyvän ratkaisunsa pelkästään RA:n passiivisuuteen lausumatta mitään siitä, onko MA ollut enemmän asunnon tarpeessa kuin RA. RA:n ei voida katsoa hyväksyneen hakemusta pelkästään sillä perusteella, ettei hän ollut antanut hakemuksesta kirjallista lausumaa. Käräjäoikeus ei ole perustellut ratkaisuaan oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 4 §:ssä säädetyllä tavalla. Tämän vuoksi ja kun asia on muuttunut RA:n valituksen johdosta riitaiseksi, MA:lle on varattava tilaisuus esittää todistelua hakemuksen perusteena olevista seikoista. MA:n nimeämällä todistelulla voidaan olettaa olevan merkitystä asiaa ratkaistaessa.
Myös RA:lle on varattava tilaisuus esittää todistelua vaatimuksensa tueksi. Hovioikeus ei voi ottaa asiaa välittömästi tutkittavakseen, vaan asia on oikeusastejärjestys huomioon ottaen palautettava käräjäoikeuteen.
Päätöslauselma
Käräjäoikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan Pohjois-Karjalan käräjäoikeuteen. Käräjäoikeuden tulee, palautuspäätöksen saatua lainvoiman, omasta aloitteestaan ottaa asia viipymättä uudelleen käsiteltäväkseen. Asianosaisten suostumuksella asia voidaan ottaa käsiteltäväksi jo ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tuloa.
Valituksen kohteena oleva käräjäoikeuden päätös on kuitenkin voimassa siihen saakka, kunnes käräjäoikeus on palautuspäätöksen johdosta ratkaissut asian tai asiasta toisin määrätään.
Ratkaistessaan asian käräjäoikeuden tulee lausua MA:n avustajalle valtion varoista maksettavasta palkkiosta ja MA:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta myös hovioikeuden osalta.