Hovioikeus mittasi rangaistusta sekä arvioi rikoksen selvittämisen edistämistä kannabiksen kasvatusta ja hallussapitoa koskevassa huumausainerikoksessa

A:n rikoksen vakavuutta arvioitaessa ja siten rangaistusta mitattaessa oli huomioitava paitsi syytteessä kuvattu kannabis, kannabisrouhe ja marihuana myös kasvamassa olleista neljästä kannabiskasvista odotettavissa ollut tuotto. Valokuvista ilmenee, että kasvit olivat olleet löydettäessä hyväkuntoiset. Takavarikkopöytäkirjasta ilmenee lisäksi, että niistä kolmen korkeus oli tällöin ollut noin metri. Kasvamassa olleista kustakin kannabiskasvista saatavissa olleena huumausaineen määränä voitiin pitää ainakin 25 grammaa ja siten kaikkien neljän kasvin osalta ainakin 100 grammaa (KKO 2012:31, KKO 2018:7). Huumausaineen määrä ja muut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoi kuten käräjäoikeuskin, että A:n rikos ei ollut sakolla sovitettavissa. Asiassa oli kysymys myös rikoksensa selvittämisen edistämisestä rangaistuksen lieventämisperusteena. (Vailla lainvoimaa 17.1.2020)

Turun hovioikeus 16.1.2020
Tuomio 20/101805
Asianumero R 19/1272
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Pirkanmaan käräjäoikeus 29.05.2019 nro 124856
Asia Huumausainerikos
Valittaja A
Vastapuoli Aluesyyttäjä
Valitus
A on vaatinut, että hänelle tuomittu 30 päivän ehdollinen vankeusrangaistus lievennetään sakoksi.
Perusteinaan vaatimukselleen A on lausunut, että käräjäoikeus on arvioinut väärin sen, kuinka suuren erän huumausainekäyttöön soveltuvaa kannabista hän oli pitänyt hallussaan. Syytteessä kuvatun 168 gramman kannabiserän osalta ei ole esitetty selvitystä siitä, että se olisi sisältänyt tetrahydrokannabinolia. Tuolta osin kyse oli ollut kasvin varsista ja muista vähemmän käyttökelpoisista kasvin osista, jotka olivat olleet menossa roskiin. Se seikka, että tuota erää oli säilytetty pahvilaatikossa ei ole osoitus siitä, että sitä olisi ollut tarkoitus käyttää huumausaineena. Muiden syytteessä mainittujen aineiden osalta kyse oli ollut omaan käyttöön tarkoitetuista huumausaineista ja ottaen huomioon huumausaineiden määrä teko on yleinen rangaistuskäytäntö huomioiden sakolla sovitettavissa. Käräjäoikeuden tuomiossa mainitut kasvatusolosuhteet eivät ole rangaistusta korottava seikka. Rangaistusta lieventävänä tulee ottaa huomioon myös se seikka, että hän on jo esitutkinnassa tunnustanut teon.
Vastaus
Syyttäjä on vaatinut, että A:n valitus hylätään.
A oli itse esitutkinnassa kertonut, että laatikossa oli ollut hänen kasvamassa olleista kasveista otettuja kuivia lehtiä. Poliisin nyttemmin suorittama testi osoittaa, että A:n kasvamassa olleet kasvit ovat sisältäneet tetrahydrokannabinolia. A on lisäksi itse kertonut käyttäneensä kasvattamaansa kannabista kipuihin, mikä myös tukee sitä, että kasveissa oli ollut vaikuttavaa ainetta. Rangaistuksen lieventämisperustetta ei ole, koska A:n ei ollut edesauttanut asian selvittämistä tapahtumainkulun ollessa jo pääosin viranomaisen tiedossa ennen hänen tunnustamistaan. Rangaistusta mitattaessa tulee huomioida paitsi A:lta takavarikoidun valmiin kannabiksen määrä myös kasvamassa olleista kasveista odotettavissa ollut tuotto, 25 grammaa kasvilta.
Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut
Rangaistuksen mittaamisen lähtökohdasta
Rikoslain 50 luvun 1 §:n 2 kohdan mukaan huumausainerikokseen syyllistyy paitsi se, joka viljelee myös se, joka yrittää viljellä hamppua käytettäväksi huumausaineena. Tähän nähden kasvin huumausainepitoisuudella ei edes ole ratkaisevaa merkitystä syyksilukemisen kannalta. Syyttäjän hovioikeudessa esittämä selvitys osoittaa lisäksi, että A:n kasvamassa olleissa, häneltä takavarikoiduissa kasveissa oli ollut kannabiksen vaikuttavaa ainetta tetrahydrokannabinolia. A oli esitutkinnassa kertonut, että häneltä kasvatuspaikasta takavarikoidussa pahvilaatikossa olleet marihuanan lehdet, joita hänelle oli kerrottu olleen 168 grammaa, hän oli ottanut niistä kolmesta kasvista, jotka olivat takavarikkohetkellä olleet vielä kasvamassa. Siten on selvitetty, että myös syytteessä mainitut 168 grammaa oli tarkoitettu käytettäväksi huumausaineena.
A:n rikoksen vakavuutta arvioitaessa ja siten rangaistusta mitattaessa on huomioitava paitsi syytteessä kuvattu kannabis, kannabisrouhe ja marihuana myös kasvamassa olleista neljästä kannabiskasvista odotettavissa ollut tuotto. Valokuvista ilmenee, että kasvit olivat olleet löydettäessä hyväkuntoiset. Takavarikkopöytäkirjasta ilmenee lisäksi, että niistä kolmen korkeus on tällöin ollut noin metri. Kasvattamisessa on käytetty syytteessä kuvattuja apuvälineitä. Sanotut seikat huomioon ottaen kasvamassa olleista kustakin kannabiskasvista saatavissa olleena huumausaineen määränä voidaan pitää ainakin 25 grammaa ja siten kaikkien neljän kasvin osalta ainakin 100 grammaa (KKO 2012:31, KKO 2018:7). Huumausaineen määrä ja muut edellä sanotut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoo kuten käräjäoikeuskin, että A:n rikos ei ole sakolla sovitettavissa.
Onko rangaistuksen lieventämisperustetta
Rikoslain 6 luvun 6 §:n 3 kohdan mukaan tekijän pyrkimys edistää rikoksensa selvittämistä voidaan ottaa huomioon rangaistuksen lieventämisperusteena.
Lain esitöiden (HE 44/2002 vp. s.198–199) mukaan taustalla ovat sekä eettiset että tarkoituksenmukaisuussyyt, kuten tutkinnalliset intressit, ja merkitystä voidaan antaa vilpittömälle käyttäytymiselle kuulusteluissa, muun muassa tunnustamiselle, sekä itsensä ilmiantamiselle.
Korkein oikeus on ratkaisukäytännössään soveltanut lieventämisperusteena rikoksen selvittämisen edistämistä muun muassa silloin kun tekijä oli ilmiantanut itsensä ja ilmoittanut teostaan poliisille ennen kuin poliisi oli osannut epäillä häntä ja kun ilman epäillyn omaa kertomusta olisi ollut hyvin todennäköistä, että rikos olisi jäänyt selvittämättä (KKO 2000:63, KKO 2003:62, KKO 2003:63). Samoin perustetta on sovellettu, kun tunnustaminen jo varhaisessa vaiheessa on merkittävällä tavalla helpottanut asian selvittämistä esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä tai kun asia tai suuri osa osateoista on tullut viranomaisen tietoon epäillyn tunnustamisella (KKO 2018:2, KKO 2018:60) Sen sijaan perustetta ei ole sovellettu, kun tekijä oli joutunut selvittämään omalta osaltaan asiaa, koska hänen osallisuutensa tekoon oli ollut jo alusta alkaen selvillä (KKO 2003:53, KKO 2011:102).
Asiakirjoista ilmenee, että poliisille oli herännyt epäily siitä, että A:n käyttämässä varastotilassa oli kannabiskasvattamo. Tuohon tilaan oli tehty etsintä ja sieltä oli takavarikoitu osa syytteessä mainituista huumausaineista sekä kasvattamisvälineistö ja sen jälkeen A:n kotiin oli tehty kotietsintä ja sieltä oli takavarikoitu lisää kannabista. A oli tämän jälkeen esitutkinnassa kuultuna tunnustanut syyllistyneensä rikokseen kasvattamalla kannabista omaan käyttöönsä.
Edellä olevan perusteella sillä seikalla, että A oli tunnustanut kannabiksen kasvattamisen sen jälkeen, kun häneltä oli jo syytteessä mainittu määrä takavarikoitu, ei ole lieventävää vaikutusta rangaistukseen.