Hovioikeus palautti menetetyn määräajan ilman lainopillista apua toimineelle vastaajalle

KO:sta saadun selvityksen mukaan osa asiassa kertyneistä asiakirjoista oli jo hävitetty, koska tuomio oli jäänyt lainvoimaiseksi. Asiaa käsitelleet käräjänotaari ja käräjäsihteeri eivät myöskään enää olleet KO:n palveluksessa. HO katsoi tapauksen olosuhteissa, että hakijan (tuomittu KO:ssa kirjallisessa menettelyssä liikennerikkomuksesta rikesakkoon) valituksen toimittamatta jättäminen määräajassa oli johtunut tai sen voitiin otaksua olennaisesti johtuneen siitä, ettei KO ollut toimittanut hänelle valitusosoitusta, josta valitusajan päättymispäivä olisi ilmennyt. Näihin seikkoihin nähden HO katsoi, että määräajan palauttamiselle oli esitetty erittäin painavia syitä. (Vailla lainvoimaa 3.2.2020)

Helsingin hovioikeus 3.2.2020
Päätös Nro 118
Diaarinumero H 19/1984
Ratkaisu, jota hakemus koskee
Helsingin käräjäoikeus 2.7.2019 nro 130344
Asia Menetetyn määräajan palauttaminen
Hakija Hakija
Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 3.4.2020.
"Hakemus
Hakija on 2.8.2019 hovioikeuteen toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt, että hänelle palautetaan määräaika muutoksen hakemiseksi käräjäoikeuden tuomioon.
Hakija ei sairautensa vuoksi ollut päässyt käräjäoikeuden pääkäsittelyyn 2.7.2019 eikä siten ollut voinut esittää häntä vastaan ajettua syytettä koskevaa vastanäyttöä asiassa. Hakija oli 5.7.2019 ilmoittanut hyväksytysti tyytymättömyyttä käräjäoikeuden tuomioon. Käräjäoikeus oli toimittanut Hakijalle postitse tuomion jäljennöksen, joka siihen tehdyn merkinnän mukaan oli lähetetty 15.7.2019, mutta oli saapunut Hakijalle vasta 22.7.2019. Alkuperäistä tuomiota Hakija ei ollut saanut. Hakija oli ollut siinä käsityksessä, että 30 päivän määräaika valituksen tekemiselle olisi laskettu tyytymättömyyden ilmoittamisesta. Oltuaan yhteydessä käräjäoikeuteen Hakija oli kuitenkin saanut tietää, että määräaika lasketaan tuomion antamisesta ja määräaika oli päättynyt jo 1.8.2019, mistä Hakija ei ollut ollut tietoinen. Hakija ei siten ollut voinut toimittaa valitustaan määräajassa.
Välitoimet
Hovioikeus on pyytänyt käräjäoikeudelta selvitystä Hakijalle asiassa toimitetuista asiakirjoista.
Hovioikeuden käräjäoikeudesta saaman selvityksen mukaan osa asiassa kertyneistä asiakirjoista oli jo hävitetty, koska tuomio oli jäänyt lainvoimaiseksi. Asiaa käsitelleet käräjänotaari ja käräjäsihteeri eivät myöskään enää olleet käräjäoikeuden palveluksessa, joten asiassa ei ollut saatavissa yksiselitteistä tietoa Hakijalle toimitetuista asiakirjoista. Käräjäoikeudesta saadun selvityksen mukaan Hakijalle olisi kuitenkin lähetetty ainakin ratkaisun lopputulos tuomiolauselmalla ja mahdollisesti myös tilisiirtolomakkeet sekä muutoksenhakuohjeet. Tarkempaa tietoa siitä, milloin käräjäoikeuden ratkaisu oli Hakijalle lähetetty, ei käräjäoikeuteen ollut jäänyt. Selvittämättä on jäänyt myös se, oliko Hakijalle tuomion ohessa tai muutoin toimitettu valitusosoitus.
Hakija on hovioikeuden pyynnöstä toimittamassaan selvityksessä 8.11.2019 ilmoittanut saaneensa käräjäoikeudelta vain jäljennöksen tuomiosta sekä muutoksenhakuohjeet. Hakija ei käsityksensä mukaan ollut saanut varsinaista valitusosoitusta, eikä hän myöskään ollut saanut tuomiolauselmaa, vaikka käräjäsihteerin Hakijalle lähettämän sähköpostin mukaan sellainen olisi sanottuun viestiin liitetty.
Hovioikeuden ratkaisu
Sovellettavat oikeusohjeet
Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:n mukaan sille, joka laillisen esteen vuoksi ei ole voinut määräajassa ilmoittaa tyytymättömyyttään tahi hakea muutosta tai takaisinsaantia taikka ryhtyä muuhun toimeen oikeudenkäynnissä taikka joka muutoin esittää anomuksensa tueksi erittäin painavia syitä, voidaan hakemuksesta palauttaa menetetty sellainen määräaika.
Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 12 §:n 1 momentin mukaan määräaika valitusta varten on 30 päivää siitä päivästä, jona käräjäoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Pykälän 2 momentin mukaan viimeistään määräajan päättymispäivänä ennen virka-ajan päättymistä asianosaisen on toimitettava valituskirjelmä käräjäoikeuden kansliaan. Valitusta, jota ei ole tehty määräajassa, ei oteta tutkittavaksi.
Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan käräjäoikeuden tuomion allekirjoittaa puheenjohtaja. Pykälän 2 momentin mukaan käräjäoikeuden tuomiot arkistoidaan liittämällä ne asiakirjavihkoon. Saman luvun 13 §:n 1 momentin mukaan asianosaisille annetaan toimituskirjana jäljennös käräjäoikeuden tuomiosta. Pykälän 2 momentin mukaan käräjäoikeuden tuomion jäljennöksen todistaa oikeaksi puheenjohtaja, lainoppinut jäsen tai tehtävään määrätty virkamies.
Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 3 §:n mukaan käräjäoikeuden on samalla kun se julistaa tai antaa ratkaisunsa ilmoitettava, saako ratkaisuun hakea muutosta ja mitä muutoksenhaussa on noudatettava. Saapuvilla oleville asianosaisille on heti ratkaisun julistamisen jälkeen annettava kirjalliset ohjeet, joista ilmenee, miten ratkaisuun tyytymättömän on meneteltävä saattaakseen asian hovioikeuden tutkittavaksi tai hakeakseen muutosta saman lain 30 a luvun mukaisella ennakkopäätösvalituksella. Ohjeissa on myös selostettava ennakkopäätösmenettely pääpiirteittäin. Ohjeita ei kuitenkaan anneta syyttäjälle eikä muullekaan asianosaiselle, jos se havaitaan ilmeisen tarpeettomaksi.
Oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 11 §:n 1 momentin mukaan kun tyytymättömyyden ilmoitus on tehty ja hyväksytty, on asianosaiselle annettavaan käräjäoikeuden ratkaisun jäljennökseen liitettävä valitusosoitus. Valitusosoituksessa on 2 momentin mukaan mainittava muun muassa muutoksenhakutuomioistuin sekä valitusajan päättymispäivä sekä selostettava säännökset valituksen perilleajamisesta, jatkokäsittelyluvasta ja lupaperusteista sekä valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä. Pykälän 3 momentin mukaan jos valitusosoitus on virheellinen eikä virhe ole ollut selvästi havaittavissa, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta, jos valittaja on noudattanut joko osoitusta tai mitä asiasta on säädetty.
Korkeimman oikeuden soveltamiskäytäntö
Korkein oikeus totesi ratkaisussaan 2018:1, että muutoksenhaku käräjäoikeuden päätökseen on sellaista lailla säädeltyä menettelyä, joka ei ole maallikolle helppoa ymmärtää ja soveltaa. Tämän vuoksi muutoksenhakua koskevalla tuomioistuimen ohjauksella on asianosaisen oikeusturvan kannalta tärkeä merkitys. Muutoksenhakuoikeuden tehokkaan käyttämisen edellytyksenä on, että muutoksenhakija on saanut asianmukaisen ja yksiselitteisen tiedon siitä, milloin valitusaika päättyy ja miten hänen on valituksen tehdessään meneteltävä (kohta 10).
Ratkaisussaan 2015:75 korkein oikeus katsoi, että oikeudenkäymiskaaren 25 luvun sääntelyn tarkoitus voidaan ymmärtää siten, että muutoksenhakuohjeet ovat pääpiirteiset ohjeet muutoksenhakemista harkitsevalle, kun taas valitusosoitus on laajempi ja yksityiskohtaisempi ohje sellaiselle asianosaiselle, joka on päättänyt hakea muutosta. Tämä ilmenee muun muassa siitä, että valitusajan päättymispäivä on määrätty ilmoitettavaksi valitusosoituksessa eikä muutoksenhakuohjeissa. Tavallisesti muutoksenhakuohjeissa ilmoitetaan valitusajan määräaika päivien lukumääränä eli 30 päivää ratkaisun julistamisesta tai antamisesta. Valitusajan päättymispäivän ilmoittaminen on asianosaisen muutoksenhakuoikeuden turvaamisen kannalta selvempää ja turvallisempaa kuin pelkän määräajan ilmoittaminen. Jos asianosaisella on tiedossaan pelkkä määräaika, hän joutuu selvittämään valitusajan päättymispäivän laskemalla ja säädettyjen määräaikain laskemisesta annettua lakia (150/1930) soveltamalla (kohdat 9 ja 10).
Korkein oikeus totesi viimeksi mainitussa ratkaisussaan edelleen, että oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 3 §:n mukaan muutoksenhakuohjeita ei tarvitse antaa kaikille, esimerkiksi oikeudenkäyntiasioita ammatikseen hoitaville. Sen sijaan valitusosoituksen antamisesta ei luvun 11 §:ssä ole säädetty vastaavaa poikkeusta kuin muutoksenhakuohjeiden antamisesta. Tällaisen sääntelyn vuoksi mainittua 11 §:ää on perusteltua tulkita siten, että valitusosoitus on annettava aina, kun hyväksytty tyytymättömyyden ilmoitus on tehty (kohta 11). Valitusosoituksen antamatta jättämisen oikeusvaikutusta puolestaan on arvioitava sen yleisen menettelyvirheitä koskevan periaatteen pohjalta, jonka mukaan merkitystä annetaan sille, onko menettelyvirhe vaikuttanut tai voidaanko sen otaksua olennaisesti vaikuttaneen valituksen myöhästymiseen (kohta 16).
Hovioikeuden johtopäätökset
Käräjäoikeuden alkuperäinen tuomio arkistoidaan ja asianosaiselle annetaan toimituskirjana käräjäoikeuden ratkaisun jäljennös. Näin ollen käräjäoikeus ei ole menetellyt virheellisesti toimittamalla Hakijalle jäljennöksen nyt kysymyksessä olevasta tuomiosta.
Käräjäoikeudesta saadusta selvityksestä ilmenevistä syistä johtuen hovioikeuden käytettävänä ei ole ollut tyhjentävää selvitystä kaikista asiassa Hakijalle toimitetuista asiakirjoista. Hakija on kuitenkin ilmoittanut saaneensa käräjäoikeudelta vain tuomion jäljennöksen sekä muutoksenhakuohjeet.
Hakijan ilmoitusta ei ole ilmennyt aihetta epäillä. Näin ollen asiassa on tehtävä se johtopäätös, että Hakijalle ei ole toimitettu valitusosoitusta. Hakijalle toimitetuista muutoksenhakuohjeista ilmenee, miten käräjäoikeuden ratkaisuun tyytymättömän asianosaisen tulee menetellä hakeakseen muutosta ratkaisuun. Muutoksenhakuohjeissa ei mainita sitä kalenteripäivää, jolloin määräaika valituksen tekemiselle päättyy, mutta ohjeissa mainitaan, että määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä päivää ja määräajan laskeminen alkaa käräjäoikeuden ratkaisun julistamis- tai antamispäivää seuraavasta päivästä. Hakijalle toimitetusta käräjäoikeuden tuomion jäljennöksestä puolestaan ilmenee, että valituksen määräpäivä on 1.8.2019. Nämä seikat puhuvat sen puolesta, että Hakija on saanut riittävän yksiselitteisen tiedon siitä, milloin valitus on viimeistään tullut toimittaa käräjäoikeuden kansliaan.
Toisaalta Hakijalla ei ole lainopillista koulutusta ja hän on toiminut asiassa ilman lainopillista apua. Kun Hakijalle ei ole toimitettu valitusosoitusta, josta ilmenisivät paitsi valituksen tekemisen määräpäivä myös muut tarkemmat tiedot valituksen perilleajamiseksi, käräjäoikeuden ratkaisun jäljennöksestä ilmenevää valituksen määräpäivää ei yksinään voida pitää Hakijan muutoksenhakuoikeuden tehokkaan käyttämisen kannalta asianmukaisena ja yksiselitteisenä tietona. Näissä olosuhteissa hovioikeus katsoo, että Hakijan valituksen toimittamatta jättäminen määräajassa on johtunut tai sen voidaan otaksua olennaisesti johtuneen siitä, ettei käräjäoikeus ole toimittanut hänelle valitusosoitusta, josta valitusajan päättymispäivä olisi ilmennyt. Näihin seikkoihin nähden hovioikeus katsoo, että määräajan palauttamiselle on esitetty erittäin painavia syitä.
Päätöslauselma
Hakijan hakemus hyväksytään. Menetetty määräaika palautetaan.