KKO arvioi oliko kannabiskasveja vuokraamallaan kiinteistöllä kasvattanut henkilö tehnyt rikoksen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa

Järjestäytyneen rikollisryhmän jäsen A oli viljellyt kannabiskasveja vuokraamallaan kiinteistöllä. Rikoksen tekemiseen oli osallistunut kaksi muuta henkilöä, joista toinen oli ollut saman rikollisryhmän jäsen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että asiassa ei ollut esitetty riittävää näyttöä siitä, että A oli tehnyt hänen syykseen luetun törkeän huumausainerikoksen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. (Ään.)

Järjestäytyneen rikollisryhmän jäsen A oli viljellyt kannabiskasveja vuokraamallaan kiinteistöllä. Rikoksen tekemiseen oli osallistunut kaksi muuta henkilöä, joista toinen oli ollut saman rikollisryhmän jäsen.

Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että asiassa ei ollut esitetty riittävää näyttöä siitä, että A oli tehnyt hänen syykseen luetun törkeän huumausainerikoksen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. (Ään.)

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Päijät-Hämeen käräjäoikeuden tuomio 27.3.2020 nro 20/112258
Käräjäoikeus totesi syytekohdassa 1, että A ja B olivat tunnustaneet yhdessä kasvattaneensa kannabiskasveja. Käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että kasveja oli ollut kasvun eri vaiheissa yhteensä 82 kappaletta. Kasvattamiseen oli osallistunut myös kolmas henkilö.

Huumausainetta oli ollut odotettavissa vähän yli 2 kilogramman määrä, eli kysymys oli ollut suuresta määrästä huumausainetta. Vastaajat olivat viljelleet kannabista myynti- tai levitystarkoituksessa. Kysymyksessä oli törkeä huumausainerikos.

Syytekohdassa 2 käräjäoikeus katsoi selvitetyksi, että A oli viljellyt asunnossaan yhteensä 48 kannabiskasvia myynti- tai levitystarkoituksessa ja syyllistynyt huumausainerikokseen. Syytekohdassa 8 A oli tunnustanut pitäneensä ilman lupaa hallussaan patruunoita.

Käräjäoikeus totesi syytekohtaa 1 koskevan koventamisperusteen osalta, että A oli Cannonball MC:n (CMC) jäsen ja B prospect-jäsen. CMC oli rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu järjestäytynyt rikollisryhmä, jonka jäsenet harjoittavat taloudellisen hyödyn saamiseksi muun muassa huumausainekauppaa.

A tai B eivät olleet ennen CMC:hen liittymistä syyllistyneet huumausainerikoksiin. Huumausainerikokset edellyttivät tyypillisesti usean henkilön kiinteää ja suunnitelmallista yhteistoimintaa. Huumausainerikollisuus oli CMC:lle tyypillinen rikollisuuden muoto tulojen saamiseksi organisaatiolle. Kummallakaan vastaajista ei ole ollut tekoaikaan yhteiskunnan tukien lisäksi tuloja. Tekoon oli ryhdytty myynti- tai levitystarkoituksessa, mikä tuki vahvasti sitä käsitystä, että teko tulisi hyödyttämään myös CMC-organisaatiota huumausaineista saatujen tulojen muodossa. Lisäksi tekoon oli ryhdytty CMC:n kahden eri osaston jäsenen toimesta, mikä puolsi vahvasti sitä käsitystä, että teko oli tehty CMC:n toiminnassa.

Käräjäoikeus katsoi, että syytekohdan 1 rikos oli tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. A tuomittiin törkeästä huumausainerikoksesta, huumausainerikoksesta ja lievästä ampuma-aserikoksesta koventamisperustetta soveltaen 2 vuodeksi vankeuteen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Milja Wallin ja lautamiehet.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 20.11.2020 nro 20/144785
A valitti hovioikeuteen vaatien, että koventamisperustetta ei sovelleta.

Hovioikeus totesi, että kysymyksessä oleva törkeä huumausainerikos oli CMC:n toimintakokonaisuuden mukainen. A oli rikoksen tekohetkellä ollut jo 1–2 vuoden ajan CMC:n täysjäsen ja B sen prospect-jäsen. Tämä sekä se, että kummallakaan heistä ei ollut rikosrekisteriotteilta ilmenevää aikaisempaa huumausainerikollisuutta, viittasi osaltaan siihen, että nyt kysymyksessä oleva rikos oli tehty osana CMC:n toimintaa.

A:n ja B:n keskinäinen käskyvaltasuhde ryhmässä oli näkynyt jossain määrin myös teossa siinä, että A:n rooli rikoksen tekemisessä oli ollut keskeisempi. A:n ja B:n aikaisempi ystävyys ja CMC:n ulkopuolisen henkilön osallisuus rikoksen tekemisessä saattoi sinänsä viitata siihen, että rikos olisi tehty A:n ja B:n omaan lukuun, mutta toisaalta se ei sulkenut pois sitä, etteikö rikosta olisi tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa.

CMC-ryhmään kuuluvan henkilön huumausainerikoksen tekeminen omaan lukuunsa tarkoittaisi sitä, ettei huumausaineen myynnistä saatavia tuloja tilitettäisi lainkaan CMC:lle, mikä olisi CMC:n toimintakokonaisuuden vastaista ja johtaisi seuraamuksiin. Tähän nähden oli epäuskottavaa, että kaksi eri CMC:n osastoihin kuuluvaa ja keskenään CMC:ssä eri asemassa olevaa henkilöä ryhtyisi tekemään CMC:n toimintakokonaisuuteen liittyvää rikosta omaan lukuunsa ja siten ottaisi riskin siitä, että teko paljastuisi muille CMC-ryhmään kuuluville henkilöille. Odotettavissa olevan huumausaineen suuri määrä ja ilmeinen levitystarkoitus huomioon ottaen oli ilmeistä, ettei kysymyksessä olevaa huumausainerikosta olisi kyetty pitämään salassa muilta CMC-ryhmään kuuluvilta henkilöiltä.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Janne Arvela ja Juha Palkamo sekä asessori Marleena Tuikkala.

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
A:lle myönnettiin valituslupa oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla rajoitettuna siihen kysymykseen, onko hän tehnyt syytekohdan 1 törkeän huumausainerikoksen osana hovioikeuden järjestäytyneenä rikollisryhmänä pitämän Cannonball MC:n toimintaa ja tuliko rangaistuksen määräämisessä sovellettavaksi rikoslain 6 luvun 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen rangaistuksen koventamisperuste.

A vaati valituksessaan, että rangaistuksen määräämisessä ei sovelleta koventamisperustetta.

Syyttäjä vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu
Perustelut
Asian tausta ja Korkeimmassa oikeudessa ratkaistava kysymys

1. Käräjäoikeus on lainvoimaisesti lukenut A:n syyksi syytekohdassa 1 törkeän huumausainerikoksen, syytekohdassa 2 huumausainerikoksen ja syytekohdassa 3 lievän ampuma-aserikoksen.

2. A:n on syytekohdassa 1 katsottu viljelleen myynti- ja levitystarkoituksessa yhdessä kahden muun henkilön kanssa yhteensä 82 kannabiskasvia, joista oli odotettavissa noin 2 kilogrammaa marihuanaa. Kannabiskasveja oli ollut A:n vuokraamassa mökissä ja sen talousrakennuksissa, jotka oli varustettu kasvatukseen sopivilla välineillä. Kasveista 74 kappaletta oli takavarikoitu, ja 8 kannabiskasvia oli kasvatettu jo aikaisemmin. Syytekohdassa 2 A:n katsottiin viljelleen samaan aikaan kannabista myös asunnossaan.

3. Käräjäoikeus on soveltanut koventamisperustetta syytekohdassa 1 katsottuaan, että A oli ollut Cannonball MC:n (jäljempänä CMC) jäsen ja että hän oli tehnyt törkeän huumausainerikoksen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Käräjäoikeus on tuominnut A:lle yhteiseksi rangaistukseksi 2 vuotta vankeutta.

4. A on valittanut hovioikeuteen koventamisperusteen soveltamisesta ja tuomitusta rangaistuksesta. Hovioikeus ei ole muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.

5. Hovioikeus on todennut koventamisperusteen soveltamisen osalta olevan riidatonta, että A oli CMC:n täysjäsen ja toinen hänen rikoskumppaneistaan CMC:n prospect-jäsen. Tämän lisäksi asiassa ei ollut esitetty mitään muuta konkreettista liityntää CMC:hen. Muu asiassa esitetty todistelu oli CMC:n luonteeseen liittyvää.

6. Hovioikeus on todennut, että huumausainerikokset olivat CMC:lle tyypillisiä ja nyt kysymyksessä oleva huumausainerikos oli CMC:n toimintakokonaisuuden mukainen. A oli syyllistynyt nyt kysymyksessä olevaan tekoon noin 1–2 vuotta sen jälkeen, kun hän oli liittynyt CMC:hen. Se, että A ei ollut aiemmin syyllistynyt huumausainerikoksiin, viittasi osaltaan siihen, että törkeä huumausainerikos oli tehty osana CMC:n toimintaa. CMC:hen liittyvä A:n ja rikoskumppanina olleen prospect-jäsenen välinen käskyvaltasuhde oli näkynyt jossain määrin myös teossa siinä, että A:n rooli rikoksen tekemisessä oli ollut keskeisempi. Lisäksi hovioikeus on pitänyt epäuskottavana, että kaksi CMC:n eri osastoihin kuuluvaa ja keskenään eri asemassa olevaa jäsentä olisivat ryhtyneet tekemään CMC:n toimintakokonaisuuteen liittyvää rikosta omaan lukuunsa ja olisivat ottaneet riskin siitä, että teko paljastuisi muille ryhmän jäsenille.

7. Korkeimman oikeuden arvioinnin lähtökohtana on se hovioikeuden selvitetyksi katsoma seikka, että CMC on rikoslain 6 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu järjestäytynyt rikollisryhmä. Korkeimman oikeuden arvioitavana on kysymys siitä, onko A tehnyt syytekohdassa 1 tarkoitetun törkeän huumausainerikoksen osana CMC:n toimintaa.

Koventamisperusteen soveltamista koskevat oikeusohjeet

8. Rikoslain 6 luvun 5 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan rikoksen tekeminen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa on rangaistuksen koventamisperuste.

9. Koventamisperusteen soveltamisen edellytyksiä arvioitaessa on kysymys siitä, millaisten olosuhteiden vallitessa tietty rikos on järjestäytyneen rikollisryhmän näkökulmasta sillä tavoin merkityksellinen, että se voidaan katsoa tehdyksi osana rikollisryhmän toimintaa. Lain esitöissä (HE 263/2014 vp s. 29–30) on todettu lisäksi, että rikoksen tekemiseen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa (relevanssikriteeri) sisältyy se, että rikos on katsottava ryhmän hyväksymäksi, että se on tehty ryhmän puolesta, hyväksi tai nimissä ja että se on ryhmän toimintakokonaisuuden mukainen.

10. Esitöiden mukaan rikoksen hyväksyminen ei edellytä esimerkiksi nimenomaista julkilausumista tai ylipäätään jotakin määrättyä muotoa, vaan sitä koskeva arvio tehdään kokonaisuutena tapauksen olosuhteiden perusteella. Hyväksyminen voi ilmetä esimerkiksi siinä, että ryhmän johto on päättänyt kyseisen rikoksen tekemisestä ja antanut sen tekemistä koskevan käskyn tai muuten tehnyt sitä koskevan aloitteen. Päätös voi olla myös ryhmään kuuluvien henkilöiden yhteinen.

11. Esitöiden mukaan rikoksen tekemistä ryhmän hyväksi voi ilmentää esimerkiksi rikoshyödyn toimittaminen sille. Rikoksen tekeminen yhteenliittymän tunnuksia hyväksi käyttäen voi olla indisio rikoksen tekemisestä ryhmän lukuun, mutta kyse voi myös olla rikoksentekijän omassa rikollisessa toiminnassa hyödynnettävästä tehosteesta. Rikollisryhmän jäsenyys ei olisi sen paremmin välttämätön kuin riittäväkään edellytys sille, että rikos on tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa.

12. Lakivaliokunta on mietinnössään (LaVM 35/2014 vp s. 4–5) korostanut, että lain esitöissä mainituille näkökohdille ei tule asettaa liian yksityiskohtaisia ja pitkälle meneviä vaatimuksia. Koventamisperusteen edellytysten täyttymistä koskeva arvio tulee tehdä kokonaisuutena yksittäisen tapauksen olosuhteiden ja siinä esitetyn selvityksen pohjalta. Tässä arvioinnissa keskeistä merkitystä on perusteltua antaa erityisesti objektiivisesti todennettavissa oleville seikoille.

13. Korkein oikeus toteaa, että hallituksen esitykseen (s. 29–30) sisältyvät arviointikriteerit ovat lakivaliokunnan mietinnössä todetuin tavoin varsin yksityiskohtaiset. Arvioinnin perusteet ovat yhtäältä tarkasti eritteleviä ja toisaalta osittain päällekkäisiä. Oikeuskäytännössä koventamisperusteen soveltamisen edellytyksiä on arvioitu lain esitöissä mainittujen kriteerien avulla (ks. esim. KKO 2018:89, kohdat 27 ja 40–41).

14. Korkein oikeus toteaa edelleen, että koventamisperusteen soveltamista koskevan harkinnan systemaattinen ja yksinomainen perustaminen kriteerien täyttymiseen ei ole kaikissa tilanteissa perusteltua, vaan sijaa on myös lakivaliokunnan edellyttämällä tapauksen tosiseikaston kokonaisarvioinnilla. Näyttöharkintaa koskevassa oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §:n 2 momentissa edellytetään kokonaisharkintaa, joka perustuu esitettyjen todisteiden ja muiden asiassa esitettyjen seikkojen objektiiviseen arviointiin.

15. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2020:32 (kohta 10) todennut rikoslain 6 luvun 5 §:n 1 momentin 4 kohdan niin sanottua rasistista motiivia koskevan koventamisperusteen osalta, että koventamisperusteen soveltamisen tueksi vedottuja seikkoja arvioitaessa on perusteltua noudattaa näyttövaatimusta, joka rinnastuu rangaistusvastuun perusteeksi vedottuja seikkoja koskevaan tuomitsemiskynnykseen. Korkein oikeus katsoo, että samaa näyttövaatimusta on sovellettava myös silloin, kun arvioidaan sitä, onko rikos tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Näyttötaakka on siis syyttäjällä, ja koventamisperusteen soveltaminen edellyttää, että sen tueksi vedotuista seikoista ei jää varteenotettavaa epäilystä.

Arvio ja johtopäätökset koventamisperusteen soveltamisesta

16. A on rikoksentekoaikana ollut CMC:n Heinolan osaston täysjäsen. Toinen rikokseen osallinen henkilö on puolestaan ollut CMC:n Kausalan osaston prospect-jäsen. Hovioikeuden toteamalla tavalla he ovat tunteneet toisensa muusta yhteydestä jo ennen CMC-ryhmään liittymistään. Kolmannella rikoksentekijällä ei ole ollut yhteyksiä rikollisjärjestöön.

17. Rikoksen tekemiseen on siten osallistunut kaksi CMC:hen selvästi liittyvää henkilöä. Korkein oikeus toteaa, että A:n ja tämän rikoskumppanin jäsenyys CMC:ssä ei kuitenkaan sellaisenaan osoita, että he olisivat tehneet rikoksen nimenomaan tässä ominaisuudessa. Sen arviointi, voidaanko huumausainerikos yksittäisessä tapauksessa katsoa tehdyksi osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa, edellyttää rikoksen laadun, tekotavan ja muiden rikokseen liittyvien olosuhteiden tarkastelemista objektiivisesti todennettujen seikkojen perusteella.

18. Käräjäoikeus ja hovioikeus ovat arvioinnissaan antaneet paljon painoarvoa asiassa esitetylle asiantuntijalausunnolle CMC:n toiminnasta ja järjestäytymistavasta. Lausunnossa on yleisellä tasolla todettu, että CMC:n jäsenet ovat syyllistyneet muun muassa eriasteisiin talous-, väkivalta- ja huumausainerikoksiin ja että jäsenet luovuttavat veroluonteisesti osan rikollisen toimintansa tuotoista ryhmän yhteiseen käyttöön. Korkein oikeus toteaa, ettei tällaiselle asiantuntijalausunnolle voida yksittäisen rikosasian arvioinnissa antaa muuta kuin yleisen taustatiedon merkitys. Tapauskohtaista näytön arviointia ei voida perustaa myöskään syyttäjän vetoamalla tavalla oikeuskäytäntöön, jossa käsitellyt tapaukset voivat samaa rikoslajia koskevinakin olla tosiseikoiltaan hyvin erilaisia.

19. Tässä tapauksessa rikoksena on ollut kannabiskasvien viljely, josta olisi ollut saatavissa noin 2 kiloa marihuanaa. Määrä on täyttänyt törkeän huumausainerikoksen rajan, mutta verrattuna moniin rikollisryhmissä toteutettuihin huumausainerikoksiin kysymyksessä ei ole ollut erityisen suuri tai taloudellisesti arvokas huumausainemäärä. Rikoksen kohteena oleva huumausaine ei ole edellyttänyt merkittävää hankinta- tai jakeluorganisaatiota eikä teosta nyt syytettyjä useamman henkilön suunnitelmallista yhteistoimintaa. Rikoksen toteuttamista ei ole edistänyt se, että tekijät ovat kuuluneet rikollisryhmän eri alajaostoihin. Korkein oikeus toteaa, ettei asiassa ole esitetty selvitystä, jonka mukaan kannabiksen kasvatus olisi tyypillinen huumausainerikoksen tekotapa CMC:n toiminnassa.

20. Syytekohdassa 1 tarkoitettuja kannabiskasveja on viljelty A:n vuokraamalla kiinteistöllä, jolla on sijainnut kolme huonokuntoista kannabiskasvattamoksi muutettua rakennusta. Viljelytoiminnassa on käytetty kasvatustelttaa, vesiviljelyjärjestelmää, valaisimia, ajastimia, tuulettimia ja kasviravinteita. Välineistö ei ole poikennut siitä, mitä omaan lukuunsa toimivat kannabiskasvien kasvattajat yleisesti käyttävät. Toiminta ei ole laatunsa tai laajuutensa perusteella vaatinut merkittävää taloudellista panosta.

21. Alemmat oikeusasteet ovat katsoneet huumausaineiden levittämisestä syntyneen rikoshyötyä 500 euroa, joka on takavarikoitu käteisenä rikokseen osallisen CMC:n prospect-jäsenen hallusta. Rikoshyötyä ei ole näytetty välittömästi päätyneen rikoksen täytäntöönpanotoimiin liittymättömien henkilöiden, kuten muiden CMC:n jäsenien haltuun, tai välillisesti esimerkiksi niin sanottuina kymmenyksinä CMC:n haltuun. Kannabiksen levityksen ei ole väitetty tapahtuneen esimerkiksi CMC:n kerhotiloissa tai sen jäsenten kautta.

22. Järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenen omaan lukuunsa toteuttamaan huumausainekauppaan voi mahdollisesti liittyä hovioikeuden arvioimia erilaisia riskejä, mikäli toiminnan katsotaan kilpailevan rikollisryhmän harjoittaman toiminnan kanssa eikä osaakaan kertyvästä tuotosta makseta ryhmälle tai sen johdolle. Edellä todetulla tavalla tässä tapauksessa kysymys on kuitenkin ollut järjestäytyneeseen rikollisuuteen tyypillisesti liittyviin huumausainerikoskokonaisuuksiin verrattuna varsin vähäisestä toiminnasta.

23. Hovioikeus on katsonut, että A:n ja CMC:n prospect-jäsenen erilainen asema järjestössä ja keskinäinen käskyvaltasuhde olivat näkyneet teossa siinä, että A oli vuokrannut rakennukset ja huolehtinut sähkön saamisesta kiinteistölle. Korkein oikeus katsoo, etteivät nämä seikat kuvaa sellaista käskyvaltasuhdetta tai hierarkiaa, joka osoittaisi järjestäytyneelle rikollisryhmälle ominaista toimintatapaa. Näyttönä rikollisjärjestössä toimimisesta ei voida pitää myöskään sitä, ettei A:lla ole tekoaikana ollut ansiotuloja tai ettei häntä ollut aikaisemmin tuomittu huumausainerikoksesta.

24. Kirjallisina todisteina esitettyjen valokuvien mukaan CMC:n prospect-jäsen on liikkunut viljelytoiminnassa käytetyn kiinteistön pihalla CMC-aiheisessa paidassa, ja hänen hallussaan on ollut rakennuksen avain CMC:n nauhassa. Kun otetaan huomioon kiinteistön syrjäinen sijainti, näiden seikkojen perusteella ei voida katsoa, että rikoksen tekemisessä olisi käytetty hyväksi rikollisryhmän tunnuksia.

25. Hovioikeuden tuomiossa on todettu, ettei asiassa ei ole esitetty muuta konkreettista liityntää CMC-ryhmään kuin A:n ja toisen rikoskumppanin jäsenyys rikollisryhmässä. Koventamisvaatimusta on perusteltu vain sillä, että huumausainerikokset kuuluvat CMC:n keskeiseen toimintaan ja etteivät ryhmän jäsenet voi tehdä toimintakokonaisuuteen kuuluvia rikoksia ilman ryhmän hyväksyntää ja sitä hyödyttäen. Korkein oikeus toteaa, että rikollisryhmän toimintakokonaisuuden mukaisuus on yleensäkin edellytyksenä koventamisperusteen soveltamiselle. Rikos voidaan nimittäin katsoa tehdyksi osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa vain, jos teko selvästi palvelee ryhmän yhteistä toimintakokonaisuutta (HE 263/2014 vp s. 30 ja LaVM 35/2014 vp s. 5).

26. Koventamisperusteen soveltaminen edellyttää, että syyttäjä on esittänyt riittävän ja objektiivisesti todennettavissa oleviin seikkoihin perustuvan näytön rikoksen ja rikollisryhmän yhteydestä. Pelkästä rikollisryhmän yleisestä luonnehdinnasta ei lähtökohtaisesti voida vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä ainakaan, jollei tarkasteltavana oleva rikos yksiselitteisesti ilmennä rikollisryhmän tavoitteita, sen piirissä tehtyjä rikoksia ja tavanomaista toimintamallia.

27. Edellä todetulla tavalla tässä asiassa ei ole esitetty selvitystä, joka viittaisi CMC-ryhmän olleen millään tavalla mukana rikoksen valmistelussa tai toteuttamisessa taikka joka osoittaisi ryhmän saavan hyötyä rikoksesta. Huumausainekauppa on CMC:n pääasiallinen tulonlähde, mutta ilmeisenä ei voida pitää sitä, että verraten pienimuotoinen kannabiksen kasvattaminen kuuluisi ryhmän tyypilliseen ja merkitykselliseen ydintoimintaan.

28. Kaikkea asiassa esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioituaan Korkein oikeus katsoo jääneen näyttämättä, että A on tehnyt syytekohdassa 1 kuvatun törkeän huumausainerikoksen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa. Koventamisperusteen soveltamisen edellytykset eivät siten täyty.

Rangaistuksen määrääminen

29. Koska alemmat oikeusasteet ovat soveltaneet rangaistuksen määräämisessä koventamisperustetta, A:n rangaistus on nyt mitattava uudestaan.

30. Korkein oikeus hyväksyy käräjäoikeuden johtopäätöksen siitä, että A:lle tuomittava yhteinen rangaistus törkeästä huumausainerikoksesta, huumausainerikoksesta ja lievästä ampuma-aserikoksesta olisi ennen koventamisperusteen soveltamista 1 vuosi 7 kuukautta vankeutta.

31. Rikoslain 6 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi, jollei rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista. Lajinvalinnassa on lisäksi otettava saman luvun 3 §:n mukaisesti huomioon muun muassa rangaistuskäytännön yhtenäisyys ja rangaistuksen mittaamiseen vaikuttavat perusteet. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että mitä lähempänä vankeusrangaistus on kahta vuotta vankeutta, sitä painavampia perusteita tarvitaan, jotta rangaistus voidaan tuomita ehdollisena.

32. A on tuomittu aikaisemmin kaksi kertaa ehdolliseen vankeuteen ja kerran yhdyskuntapalveluun. Näistä tuomioista kaksi on annettu yli viisi vuotta ennen nyt käsiteltävänä olevien rikosten tekemistä ja kolmas yli kolme vuotta ennen rikosten tekemistä. Kaikissa aikaisemmissa tuomioissa on kysymys varsin lievistä ja huumausainerikoksiin verrattuna laadultaan erilaisista rikoksista.

33. Korkein oikeus katsoo, että A:lle aikaisemmin tuomitut vankeusrangaistukset eivät tässä tapauksessa ole esteenä ehdollisen vankeuden tuomitsemiselle. Tuomittava rangaistus ei ole pituutensa puolesta aivan lähellä kahta vuotta eikä rikosten vakavuuteen tai A:n syyllisyyteen liity ehdotonta vankeutta erityisesti puoltavia seikkoja. Näin ollen vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi.

34. Ehdollisen vankeuden lisäksi asiassa voisi tulla harkittavaksi yhdyskuntapalvelu rikoslain 6 luvun 10 §:ssä tarkoitettuna oheisseuraamuksena. A on rikostensa johdosta ollut vapautensa menettäneenä yli kolmen kuukauden ajan. Korkein oikeus katsoo, että oheisseuraamuksen määrääminen ei sen vuoksi ole tässä tapauksessa aiheellista.

Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomiota muutetaan. Hovioikeuden A:lle tuomitsema rangaistus alennetaan 1 vuodeksi 7 kuukaudeksi vankeutta. Vankeusrangaistus määrätään ehdolliseksi. Koeaika alkaa Korkeimman oikeuden tuomion antamisesta ja päättyy 31.12.2024.

Ehdollinen vankeusrangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos A koeaikana tekee rikoksen, josta syyte nostetaan vuoden kuluessa koeajan päättymisestä ja josta hänet tuomitaan vankeusrangaistukseen.

Muilta osin hovioikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Marjut Jokela, Päivi Hirvelä, Kirsti Uusitalo, Jussi Tapani (eri mieltä) ja Tuija Turpeinen. Esittelijä Heikki Kemppinen (mietintö).

Esittelijän mietintö ja eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Vanhempi oikeussihteeri Kemppinen, jonka mietintö oli perustelujen kohtien 1–15 osalta Korkeimman oikeuden ratkaisun mukainen, ehdotti, että tämän jälkeen Korkein oikeus lausuisi seuraavan.

A on rikoksen tekoaikana ollut CMC:n Heinolan osaston täysjäsen. Toinen rikokseen osallinen henkilö on puolestaan ollut CMC:n Kausalan osaston prospect-jäsen. Vaikka A:n oma jäsenyys ei ole sellaisenaan merkittävä seikka koventamisperusteen soveltamisedellytysten täyttymisen kannalta, jonkinlaista merkitystä voidaan antaa sille, että rikoksen tekemiseen on osallistunut kaksi CMC:n jäsentä. Koventamisperusteen soveltamisen kannalta merkitystä ei sen sijaan ole sillä, että rikoksen tekemiseen on osallistunut myös kolmas, CMC:n ulkopuolinen henkilö.

Käräjäoikeus on katsonut, että A:n kasvattamista kannabiskasveista olisi ollut saatavissa yli 2 kiloa marihuanaa. Lähes kaikki syytekohdassa 1 tarkoitetut kannabiskasvit on takavarikoitu ennen huumausaineen päätymistä levitykseen, mutta rikoksen kohteena on katsottu olleen suuri määrä huumausainetta ja A:n on katsottu kasvattaneen sitä myynti- tai levitystarkoituksessa. Huumausaineiden määrä ei ole kuitenkaan ollut poikkeuksellisen suuri, eikä kysymys ole ollut erittäin vaarallisesta huumausaineesta. Alemmat oikeusasteet ovat katsoneet huumausaineiden levittämisestä syntyneen rikoshyötyä 500 euroa, joka on takavarikoitu käteisenä prospect-jäsenen hallusta. Rikoshyötyä ei siten ole näytetty päätyneen rikoksen täytäntöönpanotoimiin liittymättömien henkilöiden, kuten muiden CMC:n jäsenien haltuun.

Järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenen omaan lukuunsa harjoittamaan huumausainekauppaan on katsottava liittyvän erilaisia riskejä kielteisistä seuraamuksista. Tässä tapauksessa kannabista on viljelty A:n nimissä vuokratulla kiinteistöllä, eli rikos on toteutettu varsin avoimesti. Kirjallisina todisteina esitettyjen valokuvien mukaan prospect-jäsen on liikkunut kiinteistön pihalla CMC-aiheisessa paidassa, mikä osoittaa, että yhteyttä CMC:hen on pidetty merkityksellisenä seikkana eikä sitä ole pyritty peittämään.

Kasvatustoiminta on kestänyt yli 8 kuukautta eli suhteellisen pitkän ajan. Huumausaineen määrän perusteella rikoksella on tavoiteltu huomattavaa taloudellista hyötyä. Todisteena esitettyjen valokuvien perusteella viljelytarkoitukseen vuokratun kiinteistön rakennukset ovat olleet varsin huonossa kunnossa. Tämä viittaa osaltaan siihen, että toiminnan kiinteät kustannukset on pyritty pitämään matalana, jolloin taloudellista hyötyä on mahdollista saada enemmän kuin tilanteessa, jossa kasvatuskustannukset ovat suuremmat. Nämä seikat ja edellä toiminnan avoimuudesta lausuttu tukevat johtopäätöstä siitä, että rikos on tehty osana CMC:n toimintaa. On pidettävä epätodennäköisenä, että kaksi eri osastoihin kuuluvaa CMC:n jäsentä ryhtyisivät omaan lukuunsa avoimeen, pitkäkestoiseen, laajamittaiseen sekä merkittävään taloudelliseen hyötyyn tähtäävään kannabiksen kasvatukseen tilanteessa, jossa tällaiseen toimintaan liittyy ilmeisiä ja huomattavia riskitekijöitä kielteisistä seuraamuksista CMC:n taholta.

Toisin kuin hovioikeus on katsonut, A:n ja prospect-jäsenen osallisuus rikokseen ei ole ollut siinä määrin erilainen, että sen perusteella voitaisiin tehdä olennaisia johtopäätöksiä heidän jäsenyysasemiansa vastaavista käskyvaltasuhteista tai hierarkiasta. A ei ole aikaisemmin syyllistynyt huumausainerikoksiin, mutta kyseisestä seikasta ei voida tehdä päätelmiä nyt kyseessä olevan rikoksen tekemisestä osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa.

Korkein oikeus todennee yhteenvetona, että koventamisperusteen soveltamista tukee tässä tapauksessa se, että A on CMC:n jäsenenä yhdessä toisen CMC:n eri osastoa edustavan jäsenen kanssa kasvattanut avoimesti ja suhteellisen pitkään huomattavan määrän kannabista merkittävää taloudellista hyötyä tavoitellen. CMC:n on tässä asiassa katsottu olevan järjestäytynyt rikollisryhmä, jonka jäsenet harjoittavat taloudellisen hyödyn saamiseksi muun muassa huumausainekauppaa. Vaikka huumausaine ei ole tässä tapauksessa ollut laadultaan erittäin vaarallista eikä määrä ole ollut huomattavan suuri, syyksiluettu törkeä huumausainerikos ei menettelyltään eroa ratkaisevalta osin CMC:n toiminnasta esitetystä selvityksestä. Kun menettelyä arvioidaan kokonaisuutena, siihen sisältyisi omaan lukuun tehtynä siinä määrin merkittäviä riskejä, että kahden CMC:n jäsenen tämänkaltaista toimintaa pelkän väitetyn aikaisemman tuttavuuden perusteella ei voida pitää uskottavana.

Korkein oikeus todennee, ettei asiassa ole jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että A:n syyksi kohdassa 1 luettu törkeä huumausainerikos on tehty osana järjestäytyneenä rikollisryhmänä pidettävän CMC:n toimintaa. Hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen ei siten ole aihetta.

Oikeusneuvos Tapani: Hyväksyn esittelijän mietinnön. Olen velvollinen ottamaan enemmistön syyksilukemisen perusteella kantaa rangaistukseen, ja olen siitä samaa mieltä kuin enemmistö.