Liikennevahinkolautakunta ei suosittanut korvamaan pellolla sattunutta vahinkoa liikennevakuutuksesta

asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies

Vahinko tapahtui, kun A oli traktorilla pellolla perunannostossa, minkä jälkeen hän oli ryhtynyt pellolla traktorin ulkopuolella seisten puhdistamaan sitä. Tapahtumapaikasta ei ollut esitetty muuta selvitystä, kuin että kyseessä oli pelto, jossa on viljelty perunaa. Lautakunta katsoi, että viljelty pelto ei ole yleisesti liikenteeseen käytettävä alue eikä sitä ole tarkoitettu yleiselle liikenteelle. Näin ollen sitä on pidettävä liikenneväylistä erillään olevana paikkana. Traktoria oli käytetty tapahtumahetkellä olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin henkilöiden tai tavaran kuljettamiseen. Kysymyksessä oli siten liikennevakuutuslain 1 §:n 2 momentin 1 kohdan rajoitussäännöksen tarkoittama tilanne. Puheena oleva vahinko ei näin ollen ollut moottoriajoneuvon liikenteen käyttämisestä aiheutunut liikennevahinko, eikä A:n henkilövahinkoja kuulu korvata liikennevakuutuksen perusteella.

Korvattavuus. Liikenteeseen käyttäminen.
LV 17/1827
Lautakunnan istunto 26.10.2018
TAPAHTUMATIEDOT
A oli traktorilla perunnannostossa pellolla. Varsinaisen nostotyön päätyttyä hän ryhtyi pellolla puhdistamaan traktoria. Traktori oli vahinkohetkellä käynnissä ja A seisoi sen takana tekemässä puhdistustyötä. A:n haalarin lahje tarttui traktorin ulosottoakseliin, jolloin A vammautui.
Vakuutusyhtiö pyysi lausuntoa siitä, onko kyseessä liikennevakuutuslain (460/2016) 1 §:n 2 momentin 1 kohdan tarkoittama tilanne, jossa moottoriajoneuvoa käytetään liikenneväylistä erillään olevassa paikassa olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin henkilöiden tai tavaran kuljettamiseen. Vakuutusyhtiö katsoi lausuntopyynnössään, että puheena olevaa vahinkoa ei tulisi korvata liikennevakuutuksesta, koska edellä mainitun lainkohdan käyttöpaikkaa ja käyttötarkoitusta koskevat rajoitusehdot täyttyvät.
LAUTAKUNNAN LAUSUNTO
Liikennevakuutuslain (460/2016) 1 §:n 1 momentissa säädetään moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä aiheutuvien henkilö- ja esinevahinkojen korvaamisesta.
Liikennevakuutuslaissa ei erikseen määritellä liikenteeseen käyttämisen käsitettä. Moottoriajoneuvon liikenteeseen käyttämisellä on vakiintuneesti liikennevakuutuslain (279/59) soveltamiskäytännössä tarkoitettu kaikkea sellaista ajoneuvon käyttämistä, mikä on luonteenomaista sen käyttämiselle sellaiseen tarkoitukseen, johon se on valmistettu. Ajoneuvo on liikennevakuutuslain tarkoittamassa liikenteessä ensinnäkin silloin, kun sitä käytetään henkilön tai tavaran kuljettamiseen tiellä tai sen ulkopuolella. Liikenteeseen käyttäminen ei edellytä vakiintuneen korvauskäytännön mukaan sitä, että ajoneuvo olisi ollut liikkeessä vahingon tapahtuessa. Vahinko voi tulla korvattavaksi liikennevakuutuksesta, vaikka ajoneuvo olisi vahingon sattuessa pysähdyksissä (KKO 1990:159). Myös ajoneuvon kuormaamisen tai kuorman purkamisen yhteydessä tapahtuvat vahingot ovat lähtökohtaisesti aiheutuneet ajoneuvon liikenteeseen käyttämisestä. Vahingon on katsottu aiheutuneen liikenteeseen käyttämisestä myös silloin, kun vahinko on aiheutunut ajoneuvoon nousemisen tai sieltä poistumisen yhteydessä.
Liikennevakuutuslain 1 §:n 2 momentissa on mainittu rajoitussäännökset, joiden tarkoituksena on rajoittaa tietyissä olosuhteissa tapahtuneiden, ajoneuvon liikenteeseen käyttämiselle vieraiden onnettomuustyyppien korvattavuutta. Liikennevakuutuslain 1 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan moottoriajoneuvo ei ole lain tarkoittamassa liikenteessä, kun sitä liikenneväylistä erillään olevassa paikassa käytetään olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin henkilöiden tai tavaran kuljettamiseen. Jotta rajoitussäännöstä voitaisiin soveltaa, tulee molempien ehtojen täyttyä, minkä vuoksi käyttöpaikka ja käyttötarkoitus on arvioitava erikseen. Ratkaisu edellyttää olosuhteiden tapauskohtaista kokonaisarviointia.
Liikennevakuutuslain 2 §:n mukaan liikenneväylällä tarkoitetaan yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta.
Lautakunta totesi, että maatilatalouden työtä ei liikennevakuutuslaissa (460/2016) mainita aiemmasta poiketen erillisenä käyttötarkoitusta kuvaavana ja soveltamisalaa rajaavana kriteerinä. Hallituksen esityksen (HE 123/2015) mukaan muutoksella oli tarkoitus varmistaa tältä osin liikennevakuutuslain direktiivin mukaisuus ottaen huomioon EU:n tuomioistuimen vuonna 2014 antama nk. Vnuk-ratkaisu (C-162/13). Maatilatalouden työssä sattuvien vahinkojen kuuluminen liikennevakuutuslain soveltamisalaan ratkaistaan lain 1 § 1 momentin ja 2 momentin 1 kohdan mukaisesti.
Vahinko tapahtui, kun A oli traktorilla pellolla perunannostossa, minkä jälkeen hän oli ryhtynyt pellolla traktorin ulkopuolella seisten puhdistamaan sitä. Tapahtumapaikasta ei ole esitetty muuta selvitystä, kuin että kyseessä oli pelto, jossa on viljelty perunaa. Lautakunta katsoi, että viljelty pelto ei ole yleisesti liikenteeseen käytettävä alue eikä sitä ole tarkoitettu yleiselle liikenteelle. Näin ollen sitä on pidettävä liikenneväylistä erillään olevana paikkana. Traktoria on käytetty tapahtumahetkellä olennaisesti muuhun tarkoitukseen kuin henkilöiden tai tavaran kuljettamiseen. Kysymyksessä on siten liikennevakuutuslain 1 §:n 2 momentin 1 kohdan rajoitussäännöksen tarkoittama tilanne.
Puheena oleva vahinko ei näin ollen ole moottoriajoneuvon liikenteen käyttämisestä aiheutunut liikennevahinko, eikä A:n henkilövahinkoja kuulu korvata liikennevakuutuksen perusteella.
Lautakunta oli yksimielinen.

asianajaja – asianajotoimisto – Asianajotoimisto Lex Helsinki Oy – lakiasiaintoimisto – lakitoimisto – lakimies – Helsinki – Espoo – Vantaa – lakimies – lakitoimisto – lakiasiaintoimisto – Helsinki – Espoo – Vantaa – sopimusoikeus – konkurssi – saneeraus – talousrikos – vahingonkorvaus – yritysjuridiikka – liikejuridiikka – työoikeus – yhtiöoikeus – lakipalvelut – asianajopalvelut – vahingonkorvausoikeus – rikosoikeus – liikejuridiikan ammattilainen – lakiasiaintoimistot